Teemu Ahtee

Teemu Ahtee oli läsnä 26.9.1989 RS Majoranin perustavassa kokouksessa ja on edustanut seuraa siitä lähtien. Hän on kilpaillut hevosilla Pretty Girl, Lafayette ja Sarotti, kouluratsastuksessa Helppo A- ja Vaativa B -tasoilla.

Vuodesta 2012 lähtien Teemun ratsuna on ollut oldenburgilaisruuna Sarotti (syntynyt 2008, i. Samarant, ei. Don Gregory). "Sepon" kotitalli on Stall Ängsdal Kirkkonummella. Teemun ja Sepon yhteistyö alkoi jo Sepon nelivuotiskaudella, kun Teemu luopui Lafayettesta ja hankki itselleen nuoren hevosen. Seppo löytyi Saksasta, suoraan kasvattajalta.

Teemu edustaa seuraa paitsi ratsailla, sanavalmis ja supliikki kaveri tekee kuulutus- ja juontokeikkoja hevostapahtumissa. Hän onkin vuosittain näkyvässä roolissa esimerkiksi Helsinki Internationl Horse Show'n kuuluttajana sekä Suomen Ratsastajainliiton muissa tilaisuuksissa. Teemu on mukana kouluratsastusmaajoukkuen, Top Dressage Finlandin (TDF) johtoryhmässä.

Hän on käynyt myös valmentajakurssin ja valmentaa siviilitöidensä ohella.

Edelliset kaudet:

Kausi 2019: Saatiin tälläkin kaudella edustaa 30-vuotiasta seuraamme. Valitettavasti edustaminen jäi vähän heikonlaiseksi. Alkukaudesta näytti ihan hyvältä, treenit Kikka Suomion kanssa olivat menneet lupavasti, tavoitteita oli. Mutta, treenin seurauksena Seppo päätti kasvaa satulastaan ulos ja uuden löytäminen, joka sopisi sekä isolle hevoselle, että isolle miehelle, oli aikaa vievä ja väliin jopa epätoivoiselta tuntunut prosessi. No, hyvä löytyi.

Siitä kuukauden kuluttua Seppo vaihtoi tarhaa ja vierustovereita, ja siitä intoutuneina pistettiin kavereiden kesken kunnon bileet pystyyn. Seurauksena ensin kunnon haavat etujalan vuohisessa ja repytynyttä ruununrajaa, ja muutaman viikon kuluttua kaviopaise. Eikä siinä vielä kaikki. Haavat ja kavio paranivat hyvin, mutta silti ei meno maistunut. Sitä selvitellessä menikin sitten viikko jos toinen. Lopputulemana on, että tarhabileiden jälkeen myös etujalan yläkiinnityksen kohdalla on lihaksissa massiivisia ruhjeita. Niitä hoidettiin loppukausi. Ensi kautta odotellessa! Metkun kanssa tuli käytyä yhdet ex tempore-kisat Porissa :)

Seppo: HyvUra 19.05.19 2-taso Vaativa B 4 62,955
SRS 28.07.19 3-taso Vaativa B 16 64,333
HR 11.08.19 3-taso Vaativa B 10 61,717
HR 10.08.19 2-taso Vaativa B 7 61,613

Mezcal II: Lu-SaR 31.08.19 2-taso Helppo A 12 60,690

Kausi 2018: Ennen kautta ei ollut mahdollisuutta lähteä Sepon kanssa treenamaan ulkomailla, joten treenattiin kotimaisemissa tavoitteena päästä starttaamaan vaativa-A-tasolla.

Avattiin kausi Ainossa. Siitä kisasta jäi kotiinviemisiksi pelkästään kipeytyneet hoitajan nauruhermot ja omat väsyneet vatsalihakset. Seppo oli niin innoissaan päästessään kisaradoille, että homma oli taputeltu jo verryttelyssä. Vihellyksen jälkeen Seppo nappasi kuolaimen hampaiden väliin ja taisi todeta, että pidä kiinni, nyt mennään! Siinä sitten yritin näyttää suuntaa ja esittää erilaisia toiveita askellajeista ja ratsastusradan teistä, huonolla menestyksellä. Esimerkiksi, lisätystä käynnistä piti siirtyä kauniin kokoamisen jälkeen sievästi laukkaan. Niin, olisi pitänyt...voihan sitä tietty siirtyä piaffestakin jos siltä tuntuu... Tulos, 53,7 prosenttia.

Mitä järkevä ratsastaja tässä tilanteessa tekee, tietysti starttaa elämänsä ensimmäiseen vaativa A-tasoiseen luokkaan! Tällä kertaa sekä kuljettaja, että ratsu, olivat jotakuinkin tehtäviensä tasalla. Pienet virheet, joita radalla tuli, menivät ihan omaan piikkiin, tulos 57,4%.

Valmennukseen liittyen sovimme, että Suomessa ollessaan Kikka Suomio valmentaa meitä. Aika nopeasti huomasin, että valmentajan vaihdoksen myötä tuli ratsastukseen niin paljon uutta, että oli viisainta keskittyä oman ratsastuksen kehittämiseen sen sijaan että hankittaisiin kokemusta vaikeista luokista. Lopukausi keskityttiin kisaratsastuksen hiomiseen. Ja verryttelyn järkevöittämiseen - less is more.

Heinä-elokuuksi porilainen tuttu toi minulle treenattavaksi ihka aidon PRE-hevosen (Pura Raza Española, andaluusi). Metkun (Mezcal II) tavoitteena oli a) lopettaa porsastelu ratsastajan kanssa ja b) jos kaikki menee hyvin, startata joku(nen) helppo A-tasoinen kisa. Molempiin tavoitteisiin päästiin, ensimmäiseen melko pian ja toisenkin suhteen meni jopa yli odotusten, neljä starttia ja yksi sijoitus.

Sepon kanssa paras sijoitus oli Ypäjän kakkossija elokuulla erään Sari Aimian (avopuoliso :-D) voittaessa luokan. Kisaratsastukseen keskittyminen näkyi, starttasin kaudella Sepon kanssa kymmenen starttia ja Metkulla mainitut neljä. Yhteensä viisi sijoitusta.
 

Kausi 2017: Keväällä 2017 pojat olivat edellisen vuoden tapaan Josef Freesen luona Saksassa Bremenin lähellä harjoittelemassa. Kaksikko kisasi kesällä Vaativa B -tasolla melko säästeliäästi, tuloksena useita sijoituksia ja avauskisaviikonloppuna Ypäjällä luokkavoitto ja senioriderbyn kolmossija.

Kausi 2016: Ennen kautta 2016 Seppo lähti Josef Freesen tallille Bremenin lähelle Saksaan hakemaan oppia ennen kauden alkua. Oppi taisi mennä perille, kesäkuussa Harjun kansallisissa kisoissa tuli tuplavoitto vaativa B-tasolla. Teemun työkiireiden vuoksi kisoihin tuli keskellä kesää harmittava tauko, ja elokuussa kisattu Senioriderby Ypäjällä meni sijoituksella ”ja ne muut”. Kauden lopuksi ESRA:n aluemestaruuksista oli kuitenkin tuomisina viitossija.

Kausi 2015: Kauden 2015 tavoitteena oli 7-vuotiscup. Seppo päätti ottaa viimeisen kasvupyrähdyksensä juuri kesällä, ja kausi jäi kilpailujen osalta lähes kokonaan väliin. Eiköhän 180 cm:n säkäkorkeus ole jo ihan riittävä.

Kausi 2014: Teemu ja Seppo osallistuivat vuonna 2014 6-vuotiscupiin ja alkukauden tavaramerkiksi tuli olla kisoissa aina ensimmäinen ei-sijoittunut. Prosentit vaihtelivat alkukauden 59% Laakson 73,2 prosenttiin. Ruusukkeitakin alkoi tulla, Nuorten Hevosten Festivaalissa Ypäjällä toisena päivänä 64,6% ja kolmas tila ja 6-vuotiscupin finaaliviikonloppuna Harjun Oppimiskeskuksessa avoimessa nuorten hevosten luokassa kolmas tila prosentein 67,4%.

Kauden pääkilpailu, Harjun finaaliviikonlopun pääkilpailu, 6-vuotiscupin finaali toikin jättipotin, nimittäin vuoden 2014 6-vuotischampionaattivoittajaksi nousivat juurikin Teemu Ahtee ja Sarotti.

Teemun ajatuksia kyseisestä kilpailusta: Finaalia ennen ajattelin, että ihan huippusuorituksella voi olla mahdollisuus kakkos- tai kolmossijaan. Sen verran hienoja hevosia ovat kilpakumppanit samoin ratsastajat taitavia. Yhdeksän finalistin ratsastettua odotettiin tuloksia ja kun lista ilmestyi, oli ensimmäinen tunne epäusko. Täh, mitä, mä, voitin, eikä, mitä, apua, ÄÄÄK! Ja muuta yhtä miehekästä ääntelyä ;-) Muilla oli ollut ongelmia hevosten saamisessa tuomaripäätyyn Sepon pöristellessä korvat hörössä ilman ongelmia radalla. Ja oli se kyllä elämäni tähän asti paras ratsastus, tulos, 75%.

Palkintojenjaossa oli aivan huippufiilis kun kuulutettiin ”Vuoden 2014 6-vuotischampionaattivoittaja on, Teemu Ahtee ja Sarotti, Ratsastusseura Majoran"

Kausi 2013: Viisivuotiskausi meni Sepon kasvua seuratessa, säkäkorkeus kasvoi kesän aikana kolme senttiä.

Kausi 2012: Nelivuotiskauden huipentuma oli Laatuarvostelu, sijoitus oli 11/36, keskiarvolla 7,51.